Terveisiä kotisohvalta!

Niin se kolme kuukautta vaan meni ja paluu koti-Suomeen koitti. Ennen matkaa pelkäsin, etten haluaisi palata kotiin lainkaan. Olin silloin niin lopen kyllästynyt elämään täällä Suomessa, töihin, ainaiseen sateeseen, kylmään, Suomeen yleensäkin... Kaikkeen. Onnekseni reissulla noin 2,5 kuukauden kohdalla fiilikseni muuttuivat ja havahduin sellaiseen asiaan kuin: "Haluan kotiin". Täällä sitä nyt on oltu muutama päivä sateen ja harmaan keskellä ja vielä hymyssä suin :) eikä edes ensi viikolla alkavat työt harmita. Vähän jännittää, että miten pitkään tätä fiilistä jatkuu. En yhtään ylläty, jos jouluun mennessä fiilis on taas "Haluan pois täältä!". Toisaalta kyllä sitä reissaajalla reissut on mielessä aina, paluulennolla kun selasin matkalehteä ja haaveilin jo seuraavista kohteista. Minkäs sille mahtaa. Tää maapallo on vaan niin iso ja päiviä elämässä liian vähän.

Meidän hostellin hoodeilla.

Metrossa ompi tunnelmaa

Sateinen New York... silti niin kaunis

Taxi, taxi, taxi...

 

Kuvituksena meidän viimeistä viikkoa,  minkä vietimme Nykissä. Hieman oli reissuväsymystä ilmassa ja piti oikein ponnistella, että jaksettiin Nykiä tutkia. Me kun aika tiuhaan vaihdoimme kohteita ja yksinkertaisesti aikaerot ja muut olivat liikaa. Seuraavaksi kun tällaiselle reissulle lähdemme, niin täytyy ottaa hiukan rauhallisemmin. Siten, että on niitä lepopäiviäkin. Me kun oikeastaan olimme "tekemättä mitään" vain Balilla. 

  

New York oli aivan ihana paikka ja arvasinkin, että se nousee rytinällä lempi kaupunkieni joukkoon. Meidän hostellimme sijaitsi Upper West Sidella, josta pääsi oikein kätevästi metrolla downtowniin... Kunhan ei vahingossa hypännyt väärään suuntaan (Bronxiin) menevään metroon, niin kuin me ;) Yhtenä aurinkoisena päivänä päätimme kävellä läpi Central Parkin. Kyllä sellaisessa maisemissa kelpasi kävellä, ai että! New Yorkissa oli vielä paikoin syksyn värejä näkyvissä ja etenkin Central Park oli todella syksyisen näköinen. Lämpötila kuitenkin muistutti talvesta. Olimme varautuneet pidempään kävelymatkaan, mutta kuvaustaukoineen kaikkineen kävely kesti vain tunnin. Muutenkin aika yllätys, miten Manhattanin downtownin tai midtownin alue ei olekaan läheskään niin iso, kuin olin kuvitellut. Aikaa säästämiseski oli metroa hyvä silti käyttää, mutta huomasimme välillä hauskasti kävelleemme paikkoihin, joiden luulimme sijaitsevan kauempana. Joskus näinkin päin. 

  

Ison Ompun viisi päiväämme vietimme niin ahkerasti paikkoja tutkien kuin vain jaksoimme. Itseasiassa tuosta ensimmäisestä Nyki -päivästä ei tullut yhtään mitään, jäätävä myrsky yhdistettynä meidän jetlagiin ei ollut kovin hyvä yhdistelmä. Sinnittelimme väkisin hereillä ilta kasiin. Muut päivät olimmekin mielestäni väsymyksestä huolimatta todella reippaita. Maksullisista nähtävyyksistä kävimme ainoastaan Empire State Buildingissa. Sinne maksoimme ihan törkeät 50$ per nuppi, jotta pääsimme jonon ohi. Kuulemma jono oli noin kahden tunnin luokkaa. Lippuumme kuului myös lentosimulattori esitys, jossa liitelimme yli downtownin, Kevin Bacon kertojan äänessä meitä opastaen. Näköala Empire State Buildingista oli mitä upein Menimme rakennukseen iltasella, jolloin New Yorkin ilta valoineen näytti kertakaikkisen upealta. Toinen upea maisemapaikka on Brooklyn, sieltä Manhattan näytti komealta, ikäänkuin nousevan suoraan vedestä. Kävelimme Brooklynin sillan kautta lahden yli ja tulimme metrolla takaisin Manhattanille. Oikeastaan nähtävyydet olivatkin sitten siinä. Vapaudenpatsaalle emme lähteneet. Ilmat eivät oikein meitä suosineet, enkä todella halunnut lautalle myrskyn aikana. Nykissä oli muutenkin kylmempi kuin Suomessa, kylmyyttä pahensi jäätävä tuuli. Tietysti lämpimän Losin jälkeen ilma tuntui varmasti kylmemmältä, mitä se oikeasti olikaan. 

Ainiin, kävimme tietysti myös 9/11 muistomerkillä (memorial pool), joka on myös muistona rakennusten, lentojen sekä vuoden -93 pommin uhreille. Todella hienosti ja näyttävästi rakennettu kokonaisuus, maailman suurin tekovesiputous reunustaa kahta valtavaa maahan uppoavaa allasta, josta pohjois- ja etelätorni aikoinaan nousivat. Pisteet myös siitä, että uhrien nimet on läpikaiverrettu paksuun pronssiseen reunamuuriin. Museoon emme jonottaneet (ihan sairas jono), vaan tyydyimme muistomerkin katseluun.

New Yorkista teen muutamista jutuista oman postauksensa. Kuten esimerkiksi ruoasta :) Meillä on reissukuvia lähemmäs 16 000 kappaletta, aivan sairaasti siis. Blogiin on siis vielä tulossa läjäpäin matkajuttuja, Bali on esimerkiksi jäänyt todella vähälle huomiolle, siellä kun otettiin lepiä ;)