Diamond Head

Moikka! Sinisiltä vuorilta matkamme jatkui tai oikeastaan ajoreissumme Australian itärannikkoa kohti pohjoista vasta alkoi. Näiden paikkojen välissä yövyimme Pacific Highwayn varressa levähdyspaikalla ja jatkoimme heti aikaisin aamulla matkaa. (Joo todella mahtava yöpaikka, mut ollaan budjetilla hei :D). Yhteensä ajoimme noina kahtena päivänä noin 700 kilsaa. Jotta emme haaskaisi suurta osaa päivästä ajamiseen, niin meidän tarvitsi käyttää päivän valoisa-aika hyödyksi ja herätä lähes joka päivä jo kuudelta. Leirintäalueilla kun ei pimeän tultua tee enää yhtikäs mitään. 

Pikkukenguru tunki päänsä emonsa pussiin ja kuvitteli siten olevansa piilossa. Tää on näemmä kaikille eläimille ominaista, Meidänkin Jepu kuvittelee olevansa piilossa kunhan vain päätä ei näy :)

Tää kuva oli pakko laittaa koska sain ikuistettua kunnon karavaanarin ;)

Noilla aussilapsilla oli joku ihme vesipallo. Ilmeisesti yksi lapsi kerrallaan sisällä ja sitte "juostaan" aaltoja pitkin.
 Olin vähän kade.

ja mulla on vaihteeksi tärkeää tekemistä. Löysin oikeasti tosi hienoja simpukoita.

  

 

Ylpeänä spaceshipistä 

  

Diamond Headin leirintäalue sijaitsee Crowdy Bayn kansallispuistossa noin 4,5 tuntia pohjoiseen Sydneystä. Paikka on enemmän paikallisten karavaanareiden ja lapsiperheiden suosiossa. Emme nähteet yhtäkään ulkomaalaista ja tuntui, että meidän pientä spaceshippiämme naureskeltiin. Muilla kun oli kunnon pelit ja vehkeet mukana muun muassa suihkuteltat. Mä kävin muuten jääkylmässä suihkussa ja yksi aussi huusi suihkuoven takana, että tiedänhän veden olevan todella kylmää. Hullut suomalaiset :D Ollaan jonkun verran kuunneltu aussien radiokanavia ja naureskeltu miten karavaanareille vinoillaan esim. "Nyt alennusmyynnissä kaikkea mitä kotiisi tarvitset tai vaikka asuntovaunuusi jotain pas..a ". :D Australialaiset käyttävät varmasti suurimman osan lomistaan ja viikonlopuistaan karavaanielämään kuin mitä ulkomaanmatkoihin. Toisaalta tämän ymmärtää, koska tässä maassa riittää tutkittavaa. Leirintäalueet etenkin kansallispuistoissa olevat ovat maksullisia, hinnat vaihtelevat 5-30$ välillä riippuen leirintäalueen sijainnista ja ominaisuuksista. Diamond Headissa oli ainoastaan kylmä suihku, mutta sijainnin vuoksi yksi yö maksoi 27$ kun taas Dunphyn leirintäalue oli ilmainen vaikka sijainti oli upea. 

  

Hirmulisko josta juttua alempana.

Ihan jäätävä

Kokki Kolmonen

Kyllä sitä viiniä olla pitää, vaikka sitten muovimukista.

Löydä Tomppa

  

Heti Diamond Headiin leiriydyttyämme lähdimme tutkimaan rantaa. Rannalla oli aussilapsia leikkimässä ja uimassa vaikka vesi oli kylmää, ainakin mun mielestä :) Lämpimän Balin jälkeen kun tuntuu jo 20 astekin kylmältä. Onneksi pohjoiseen päin mentäessä ilma vain lämpeni. Tomilla on joku ihme kiipeilyvimma päällä, jokaiselle kalliolle ja kielletylle alueelle on kiivettävä. Näin myös Diamon Headin kalliolle. Jos huomaatte tuon yhden kuvan kallion päällä olevan pisteen, niin se on Tomppeli. Vaimo sai taas pelätä, että koska mies tulee pää edellä alas. Ennen auringonlaskua kävimme pienellä metsäretkellä. Täällä kuten monissa muissakin kansallispuistoissa on todella hyvin merkityt kävely- ja trekkausreitit. Reitit ovat eri pituisia ja tasoisia, ei todellakaan tarvitse olla mikään trekkaaja niille lähtiäkseen. Australian luonnossa tietysti aina hiukan jännittää, että mitä eläimiä tulee vastaan. Tuo jättiläislisko oli mun silmille jo ihan tarpeeksi. Jäin katsomaan kengurun viereen, että mitä hän oikeen tuijottaa ja liskon huomattua lähdin paikalta yhtä nopeasti kuin kengurukin... ellen nopeammin. Tomi jäi tietysti kuvailemaan. Hän varmasti kuvaisi krokotiiliakin. Tuolla leirintäalueella nuo kengurut osoittautuivat aika viheliäiksi eläimiksi, jos jätti pihapöydälle eväitä niin kenguru tuli melko varmasti pöllimään. 

Ensin käydään vähän varastamassa ruokaa ja sitte pompitaan vauhdilla pakoon. Kengurut on mun idoleja.