Kioto on tunnettu oransseista sintolaispyhäköistä ja torii -porteistaan. Yhtenä todella lämpimänä tai oikeastaan kuumana päivänä päätimme lähteä tutustumaan Fushimi-inari taishan pyhäkölle. Junamatka Kioton Inarin alueelle ei kauaa kestänyt ja juna kuului jr-lineen (Shinkansen), joten pystyimme käyttämään Japan rail passiamme. Yleensä paikallisjunat ja metrot niin Tokiossa kuin Kiotossakin eivät kuulu jr-linen piiriin, joten liput pitää ostaa erikseen. Lippu yhteen suuntaan on noin 1,5€. Jos meinaa yhden päivän aikana matkustaa paljon julkisilla, niin kannattaa ehdottomasti ostaa päivälippu.
Fushimi Inarille tunnusomaista ovat sen tuhannet torii-portit, jotka reunustavat Inarivuorta. Toiselle puolelle portteja on kirjoitettu tekstiä ja toinen puoli on paljas. Tekstissä lukee kuka portin on lahjoittanut. Reippaasti kävelimme koko pitkän matkan, luovuttaminen ei käynyt edes mielessä :) Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Matkan varrella nähtiin niin paareilla alas kannettavan miestä kuin pari lenkkeilijääkin. Askelmia oli ehkä lähemmäs kymmen tuhatta ja reitti oli noin 7 kilometriä pitkä. Ei ihan kevyt kiipeäminen helteessä, onneksi oli vettä tarpeeksi mukana ja toki pidimme välillä taukoja. Noin kolmisen tuntia meillä kesti tarpoa reitti läpi. Sen jälkeen ostettiin katukojusta halpaa ruokaa ja leputettiin jalkoja.
 |
| Torii - selfie :D |
 |
| pyhäkkökissa |
 |
| Sitruunajädeä :) kiipeämistä jaksoi hyvin jatkaa tämän herkun jälkeen. |
Viimeisenä Kioto päivänä kävimme tutustumassa Kioton pohjoisosassa sijatsevaan Ryoanji -temppeliin, jossa sijaitsee Japanin kuuluisin kivipuutarha, Zen puutarha. Paikka on niin suuri turistikohde, että näin sesongin ulkopuolellakin riitti väkeä sen verran, ettei hyvää kuvaa voinut ottaa ja oma hetkellinen rauhoittuminen ei ainakaan onnistunut liiallisen turistimäärän vuoksi. Puisto oli mukavan rauhaisa kuten kävely suuren temppelialueen läpikin oli. Alue oli pienempi kuin kuvat kertovat, näinhän usein on. Kaunis paikka silti. Luimme, että jotkut näkevät kivien olevan saaria, jotka kohoavat merestä ja jotkut näkevät ne pilvien läpi kurottavina vuorenhuippuina. Molemmat hyviä vertauskuvia, mutta ristiriidassa zen buddhismin kanssa. Zen ei yritä ilmentää tai avartaa tai kuvata mitään. Zen vain on. Ja hyvä niin. Nätti ja rauhoittava näky. Tarkoitus ei ole näkymän tutkimenen, saada selvyyttä siitä tai ratkaista arvoituksia vaan pyyhkiä mielestä kaikki ja vain hengittää.
 |
| Kivipuutarha |
Tähän loppuun vielä hiukan meidän hostellista. Kiotoon olimme fiksuna valinneet saman hotellin 3 yöksi, halpa Kamikatsura House oli toimiva kaikilta muilta osilta paitsi sijainniltaan. Citybus ja -metro alue loppui 1,5km ennen Kamikatsuran aluetta. Bussilla hotellille asti pääsi, mutta metron makuun päässeinä ja niiden nopeuteen ja vikkelään vaihtoon sopeutuneena, ei busseilla ratsastelu tullut enää kysymykseen. Näinpä, kitupiikkeinä ja köyhinä reissaajina, ensimmäisenä iltana temppelikierroksen jälkeen täysin rääkkikunnossa, totesimme joutuvamme kävelemään 8 aikaan illalla vielä 3km rinkat selässä hotellille päästäksemme. Olimme sopineet hotellihenkilökunnan kanssa tapaamiset toisella hotellilla (joku hotellin ihme järjestely), josta kuljetus Kamikatsuraan tapahtuisi. Hotellihenkilö kunta poimikin meidät, 30min tapaamisajan jälkeen, Kamikatsuran pimeiltä kujilta infotaulua tuijottamasta ja antoi sen sovitun kyydin hotellille. Oltiin oikeilla kaduilla, muttei taaskaan sillä oikealla.
 |
| Meidän hulppea hostelli. |
 |
| Meidän hostellin lähiseutua |
Kioto oli kaikenkaikkiaan upea, hyvin erilainen kuin Tokio. Kiotossa salarymanit tippuivat puoleen ja Kimono naiset triplaantuivat. Kioto vaikuttaa olevan selvästi kulttuurillisempi ja traditionaalisempi kuin Tokio. Tällainen kuva meille jäi kaupungista muutaman päivän vierailun jälkeen. Lopuksi vielä Kiotoa ilta-aikaan.
Nyt nukkumaan, että jaksaa taas huomenna touhuta! palaillaan linjoille toivottavasti pian.
Ajantasaisesti reissua voi seurata instagramissa @adolfia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti