torstai 11. joulukuuta 2014

Terveisiä kotisohvalta!



Niin se kolme kuukautta vaan meni ja paluu koti-Suomeen koitti. Ennen matkaa pelkäsin, etten haluaisi palata kotiin lainkaan. Olin silloin niin lopen kyllästynyt elämään täällä Suomessa, töihin, ainaiseen sateeseen, kylmään, Suomeen yleensäkin... Kaikkeen. Onnekseni reissulla noin 2,5 kuukauden kohdalla fiilikseni muuttuivat ja havahduin sellaiseen asiaan kuin: "Haluan kotiin". Täällä sitä nyt on oltu muutama päivä sateen ja harmaan keskellä ja vielä hymyssä suin :) eikä edes ensi viikolla alkavat työt harmita. Vähän jännittää, että miten pitkään tätä fiilistä jatkuu. En yhtään ylläty, jos jouluun mennessä fiilis on taas "Haluan pois täältä!". Toisaalta kyllä sitä reissaajalla reissut on mielessä aina, paluulennolla kun selasin matkalehteä ja haaveilin jo seuraavista kohteista. Minkäs sille mahtaa. Tää maapallo on vaan niin iso ja päiviä elämässä liian vähän.


Meidän hostellin hoodeilla.


Metrossa ompi tunnelmaa


Sateinen New York... silti niin kaunis



Taxi, taxi, taxi...









 
Kuvituksena meidän viimeistä viikkoa,  minkä vietimme Nykissä. Hieman oli reissuväsymystä ilmassa ja piti oikein ponnistella, että jaksettiin Nykiä tutkia. Me kun aika tiuhaan vaihdoimme kohteita ja yksinkertaisesti aikaerot ja muut olivat liikaa. Seuraavaksi kun tällaiselle reissulle lähdemme, niin täytyy ottaa hiukan rauhallisemmin. Siten, että on niitä lepopäiviäkin. Me kun oikeastaan olimme "tekemättä mitään" vain Balilla. 








  

New York oli aivan ihana paikka ja arvasinkin, että se nousee rytinällä lempi kaupunkieni joukkoon. Meidän hostellimme sijaitsi Upper West Sidella, josta pääsi oikein kätevästi metrolla downtowniin... Kunhan ei vahingossa hypännyt väärään suuntaan (Bronxiin) menevään metroon, niin kuin me ;) Yhtenä aurinkoisena päivänä päätimme kävellä läpi Central Parkin. Kyllä sellaisessa maisemissa kelpasi kävellä, ai että! New Yorkissa oli vielä paikoin syksyn värejä näkyvissä ja etenkin Central Park oli todella syksyisen näköinen. Lämpötila kuitenkin muistutti talvesta. Olimme varautuneet pidempään kävelymatkaan, mutta kuvaustaukoineen kaikkineen kävely kesti vain tunnin. Muutenkin aika yllätys, miten Manhattanin downtownin tai midtownin alue ei olekaan läheskään niin iso, kuin olin kuvitellut. Aikaa säästämiseski oli metroa hyvä silti käyttää, mutta huomasimme välillä hauskasti kävelleemme paikkoihin, joiden luulimme sijaitsevan kauempana. Joskus näinkin päin. 











  




Ison Ompun viisi päiväämme vietimme niin ahkerasti paikkoja tutkien kuin vain jaksoimme. Itseasiassa tuosta ensimmäisestä Nyki -päivästä ei tullut yhtään mitään, jäätävä myrsky yhdistettynä meidän jetlagiin ei ollut kovin hyvä yhdistelmä. Sinnittelimme väkisin hereillä ilta kasiin. Muut päivät olimmekin mielestäni väsymyksestä huolimatta todella reippaita. Maksullisista nähtävyyksistä kävimme ainoastaan Empire State Buildingissa. Sinne maksoimme ihan törkeät 50$ per nuppi, jotta pääsimme jonon ohi. Kuulemma jono oli noin kahden tunnin luokkaa. Lippuumme kuului myös lentosimulattori esitys, jossa liitelimme yli downtownin, Kevin Bacon kertojan äänessä meitä opastaen. Näköala Empire State Buildingista oli mitä upein Menimme rakennukseen iltasella, jolloin New Yorkin ilta valoineen näytti kertakaikkisen upealta. Toinen upea maisemapaikka on Brooklyn, sieltä Manhattan näytti komealta, ikäänkuin nousevan suoraan vedestä. Kävelimme Brooklynin sillan kautta lahden yli ja tulimme metrolla takaisin Manhattanille. Oikeastaan nähtävyydet olivatkin sitten siinä. Vapaudenpatsaalle emme lähteneet. Ilmat eivät oikein meitä suosineet, enkä todella halunnut lautalle myrskyn aikana. Nykissä oli muutenkin kylmempi kuin Suomessa, kylmyyttä pahensi jäätävä tuuli. Tietysti lämpimän Losin jälkeen ilma tuntui varmasti kylmemmältä, mitä se oikeasti olikaan. 










Ainiin, kävimme tietysti myös 9/11 muistomerkillä (memorial pool), joka on myös muistona rakennusten, lentojen sekä vuoden -93 pommin uhreille. Todella hienosti ja näyttävästi rakennettu kokonaisuus, maailman suurin tekovesiputous reunustaa kahta valtavaa maahan uppoavaa allasta, josta pohjois- ja etelätorni aikoinaan nousivat. Pisteet myös siitä, että uhrien nimet on läpikaiverrettu paksuun pronssiseen reunamuuriin. Museoon emme jonottaneet (ihan sairas jono), vaan tyydyimme muistomerkin katseluun.








New Yorkista teen muutamista jutuista oman postauksensa. Kuten esimerkiksi ruoasta :) Meillä on reissukuvia lähemmäs 16 000 kappaletta, aivan sairaasti siis. Blogiin on siis vielä tulossa läjäpäin matkajuttuja, Bali on esimerkiksi jäänyt todella vähälle huomiolle, siellä kun otettiin lepiä ;)






maanantai 1. joulukuuta 2014

Californian auringon alla



Yksi asia mihin täällä Californiassa kiinnitin heti huomiota, on auringonpaiste. Aurinko paistaa täällä jotenkin todella ihmeellisesti, luoden upean himmeämmän värin taivaalle. Todellisuudessa tämä johtuu varmaan kaupungin saasteen ja hiekan aiheuttamasta sumusta, joka yhdessä auringon valon kanssa aiheuttaa tämän ilmiön. Onhan Californiaa kutsutukin aurinkovaltioksi, eikä siinä väärässä oltu. 








  

Kaikista upeinta täällä on ehdottomasti auringonlaskut. Menit sitten rannalle taikka ylemmäs vuoristoon, niin auringonlasku on kertakaikkisen upea. Saavuimme Losiin iltasella, ajaessamme moottoritietä näimme miten taivaanranta värjäytyi ja auringon viimeiset säteet näkyivät upeasti palmujen takaa. Jotenkin niin pysäyttävä näky. Palmut ovatkin heti toisena seikkana Californian upeudessa ja ne yhdistettynä auringonlaskuun on näkymä täydellinen. Tiedättekö kun joistain paikoista jää mieleen tietty kuva, minulle jää Californiasta kuva juurikin palmut auringonlaskiessa. 







 




Losissa on melkein mahdotonta löytää huonoa paikkaa auringonlaskun ihailuun. Rantaa riittää loputtomiin ja vuorille pääsee suht lyhyessä ajassa, ehkä parhaimmat näköakalat aurinkospotit ovat joko Mulholland driven varrella tai Hollywood Hillsillä. Kävimme näillä molemmilla yhden päivän aikana, nämä kun ovat lähes vierekkäin. Alemmat kuvat otettu Mulholland driveltä, jonne saavuimme sopivasti ennen auringonlaskua. Mulholland drive sijaitsee Santa Monica -vuorella. Reitti on todella tunnettu, joten kannattaa varautua ruuhkaan. Paikka on turistien lisäksi myös paikallisten lenkkeilijöiden suosiossa, ilmankos onhan maisemat niin upeat lenkkeilyyn.








sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Let's hit the casino



Mitä olisi Vegas ilman casinolla käyntiä... No ei mitään. Sinnehän piti meidänkin tietysti suunnata. Itseasiassa pariinkin otteeseen tuli casinolla "pelailtua". Koska meidän budjettimme on tiukka, niin laitoimme rahamme vain erilaisiin pelikoneisiin. Niin ja nekin rahat tietysti hävisimme, kuinkas muutenkaan. Luulen, että jos oltaisiin ihan kunnolla pokeria pelattu, niin ammattilaiset olis pessyt meidät mennen tullen. Pelialueilla ei saa olla tai pelata alle 21-vuotiaat. Arvatkaapa vaan keneltä kysyttiin jatkuvasti henkkareita ja se kyllä ärsytti. Ei siksi etteikö olisi kiva näyttää nuorelta, vaan lähinnä passin kantamisen vuoksi. Suomalainen pinkki ajokortti kun näyttää lähinnä lasten lelulta :D NZ:ssä ei muuten meinattu saada viinipulloa ostettua kun ei ollut passeja mukana. Onneksi auto oli suht lähellä, muuten olis viini jäänyt kauppaan. 



ostaritunnelmaa












  

Yksi Vegasin hienoimmista jutuista oli Bellagio Fountains, josta nuo yllä olevat kuvat ovat. Upean Bellagio -hotellin edustalla esitetään aina vartin välein uskomaton suihkulähdeshow musiikkeineen. Paikalla kannattaa olla aina tasatunnein, sillä silloin show kestää pisimpään. Pientä videomateriaalia löytyy instagramin puolelta (@adolfia). Eilen kerroinkin yhdestä ohjelmanumerostamme. Sirkuksen lisäksi kävimme Madame Tussaudsin vahakaninetissa. Siellä piti tietysti poseerata eri julkisuuden henkilöiden kanssa. Vähän jäi hampaan koloon, että jotkut hahmot (onko näitä oikein sanoa hahmoiksi?) kuten esimerkiksi Angelina Jolie oli korjauksessa. Vahakabinetti on todella kivassa paikkaa keskellä "Venetsiaa". Tämä on myös yksi ihmeitä aiheuttanut seikka, sillä uskomatonta miten hyvin ja toden tuntuisesti kaikki eri alueet on Vegasiin rakennettu, kuten esimerkiksi Pariisi ja Venetsia. Tällä Venetsian alueella oli jopa mahdollisuus päästä gondoliajelulle, jossa oli tietysti laulavat gondolieerit. Joki kulki ulkoa aina Venetian -ostoskeskuksen sisälle asti. Ei voi kuin ihmetellä. Ostoskeskuksessa nautimme myös italialaiset jäätelöt... Nam! Kyllä tuolla tuli niin ikävä Italiaan. Ehkäpä seuraava reissumme voisikin olla Italiaan, viime kerrasta kun on hirveästi aikaa.







Jotenkin pelottavan aidon näköinen








Seuraavaksi tuleekin juttua lämpimästä Californiasta, pysykää langoilla :)  






lauantai 29. marraskuuta 2014

Viva Las Vegas!



Moikka! Ja terkkuja Suomeen! Tällä hetkellä kirjoittelen Californiassa, enkelten kaupungissa. Olemme saaneet täällä nauttia ihanan lämpimästä ilmasta. Palataan nyt kuitenkin Vegasin tunnelmaan. Vietimme uskomattoman hienot neljä päivää casinoparatiisi Vegasissa. Täytyy sanoa, että aikamoisen puuduttava automatka viimeisten 200 kilsan osalta.. Hiekkaa, hiekkaa. Vegas  nousee kuitenkin upeasti esiin keskeltä hietikkoa, mikä saa hymyn väsyneenkin matkailijan huulille. Meidän hotellimme Vegasissa oli tämän matkamme ehdottomasti parhain. Rio All suite hotel & casino oli kokonainen kylä ravintoloineen, teattereineen, kauppoineen ja tietysti casinolla varustettu. Meidän "huoneemme" oli lähemmäs 60 neliötä, siihen kuului makuu- ja olohuoneyhdistelmän lisäksi iso eteinen meikkikulmauksella. Tämä meikkikulmaus oli ehdottomasti oma lempparini sekä lattiasta kattoon olevat suuret ikkunat, niistä oli aivan ihana katsella Vegasin iltaa. Ainut miinus hotellissamme oli aamupala, koska hotelli mainosti mannermaista aamiaista, niin emme ihan olettaneet sen olevan starbucksin muffinssin ja kahvia. Mutta ei purnata ilmaisesta aamiaisesta. Itse hotelli oli pelkkinä öinä laskettuna suht edullinen, vain 40€, mutta lomakeskuskulut nosti hintaa parilla kympillä per yö. Ei tosin siltikään kovin kallista hotellin tasoon nähden ja kun kyseessä on Vegas.



Pakko laittaa kuva mustavalkoiseksi,, tää oli niin hirveän keltainen kuva, ettei edes picasa saanut väriä paremmaksi.

Näkymä hotellilta








  
Hotelli Rio


 

Hotellilta oli ilmaiset kuljetukset Las Vegasin bulevardille eli The Stripille. Ihan todella kivaa, koska omalla autolla olisi ollut tyhmä lähteä ruuhkaiselle stripille ja vielä etsiä parkkipaikka. The Strip niinkuin Vegas muutenkin oli juuri niin upea kuin olin kuvitellutkin. Mihin tahansa vain käänsi pään, näki välkkyviä värivaloja, uskomattoman hienoja rakennuksia, tuhansia mitä erikoisemmin tehtyjä mainoskylttejä ja eriaisiin teema-asuihin pukeutuneita ihmisiä. Mikä tahansa muu kaupunki olisi näyttänyt hirveältä överiksi vedetyltä bilemestalta, mutta Vegasissa kaikki on mahdollista ja mikään ei voi olla liian överiä. Tuntui, että koko kaupungissa oli aivan oma tyylinsä myös vaatetuksessa. Se meni jotakuinkin niin, että mitä överimpi sen parempi, mutta mielummin ei vaatteita lainkaan ;) 























 
Vegasissa erilaista ohjelmaa on tietysti tarjolla aina Elvis showsta stand uppeihin, sirkuksiin ja vaikka mitä muuta. Me pohdimme pitkään, mitä haluaisimme Vegasissa nähdä ja kokea. Emme halunneet ahtaa liikaa ohjelmaa muutamalle päivälle, joten valitsimme vain kaksi ohjelmanumeroa. Yhtenä iltana kävimme katsomassa Aria -hotellissa Cirque du soleilin shown nimeltä Zarkana. Valitsimme tämän ja Zumanity -shown väliltä, lopulta päädyimme Zarkanaan huikeimpien temppujen toivossa. Zumanity olisi ollut huomattavasti ihmiskropppaa näyttävä ja tanssillisempi sekä eroottisempi esitys. Olemme aiemmin Suomen Turussa nähneet Cirque du soleilin esityksen, joten tiesimme vähän mitä odottaa. Emmekä todellakaan joutuneet pettymään tälläkään kertaa, show oli huikea! Ilmankos, onhan kyseessä maailman paras sirkus ;) Välillä joutui ihan jännittämään selviääkö kaikki esiintyjät ilman loukkaantumisia, niin uhkarohkea esitys oli. Cirque du soleilin esitykset ovat upeita, eheitä kokonaisuuksia. Värit, valot, musiikki ja kaikki pienet yksityiskohdat ovat tarkoin suunniteltuja. Tämän sirkuksen parhaaksi tekee juuri se, että koko ajan tapahtuu jotain ja monesta suunnasta. Katsoja ei ehdi missään välissä tylsistymään, vaan kiinnostus pysyy jatkuvasti. Tällainen aina samassa teatterissa esitettävä show on tietysti aivan omaa luokkaansa, kun kaikki lavasteet ja muut ovat aivan viimeisen päälle. Jo pelkästään Aria -hotelli ja sen upea teatteri loi hienot puitteet tälle esitykselle. Tuolla hotellissa kannattaa jo pelkästään käydä ihailemassa paikkaa, vaikka sinne ei muuten mitään asiaa olisikaan. Näytti siltä, että hotelli ei ainakaan halvimmasta päästä ole.

Huomenna kirjoitan lisää Vegasista, nyt nukkumaan!