sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Let's hit the casino



Mitä olisi Vegas ilman casinolla käyntiä... No ei mitään. Sinnehän piti meidänkin tietysti suunnata. Itseasiassa pariinkin otteeseen tuli casinolla "pelailtua". Koska meidän budjettimme on tiukka, niin laitoimme rahamme vain erilaisiin pelikoneisiin. Niin ja nekin rahat tietysti hävisimme, kuinkas muutenkaan. Luulen, että jos oltaisiin ihan kunnolla pokeria pelattu, niin ammattilaiset olis pessyt meidät mennen tullen. Pelialueilla ei saa olla tai pelata alle 21-vuotiaat. Arvatkaapa vaan keneltä kysyttiin jatkuvasti henkkareita ja se kyllä ärsytti. Ei siksi etteikö olisi kiva näyttää nuorelta, vaan lähinnä passin kantamisen vuoksi. Suomalainen pinkki ajokortti kun näyttää lähinnä lasten lelulta :D NZ:ssä ei muuten meinattu saada viinipulloa ostettua kun ei ollut passeja mukana. Onneksi auto oli suht lähellä, muuten olis viini jäänyt kauppaan. 



ostaritunnelmaa












  

Yksi Vegasin hienoimmista jutuista oli Bellagio Fountains, josta nuo yllä olevat kuvat ovat. Upean Bellagio -hotellin edustalla esitetään aina vartin välein uskomaton suihkulähdeshow musiikkeineen. Paikalla kannattaa olla aina tasatunnein, sillä silloin show kestää pisimpään. Pientä videomateriaalia löytyy instagramin puolelta (@adolfia). Eilen kerroinkin yhdestä ohjelmanumerostamme. Sirkuksen lisäksi kävimme Madame Tussaudsin vahakaninetissa. Siellä piti tietysti poseerata eri julkisuuden henkilöiden kanssa. Vähän jäi hampaan koloon, että jotkut hahmot (onko näitä oikein sanoa hahmoiksi?) kuten esimerkiksi Angelina Jolie oli korjauksessa. Vahakabinetti on todella kivassa paikkaa keskellä "Venetsiaa". Tämä on myös yksi ihmeitä aiheuttanut seikka, sillä uskomatonta miten hyvin ja toden tuntuisesti kaikki eri alueet on Vegasiin rakennettu, kuten esimerkiksi Pariisi ja Venetsia. Tällä Venetsian alueella oli jopa mahdollisuus päästä gondoliajelulle, jossa oli tietysti laulavat gondolieerit. Joki kulki ulkoa aina Venetian -ostoskeskuksen sisälle asti. Ei voi kuin ihmetellä. Ostoskeskuksessa nautimme myös italialaiset jäätelöt... Nam! Kyllä tuolla tuli niin ikävä Italiaan. Ehkäpä seuraava reissumme voisikin olla Italiaan, viime kerrasta kun on hirveästi aikaa.







Jotenkin pelottavan aidon näköinen








Seuraavaksi tuleekin juttua lämpimästä Californiasta, pysykää langoilla :)  






lauantai 29. marraskuuta 2014

Viva Las Vegas!



Moikka! Ja terkkuja Suomeen! Tällä hetkellä kirjoittelen Californiassa, enkelten kaupungissa. Olemme saaneet täällä nauttia ihanan lämpimästä ilmasta. Palataan nyt kuitenkin Vegasin tunnelmaan. Vietimme uskomattoman hienot neljä päivää casinoparatiisi Vegasissa. Täytyy sanoa, että aikamoisen puuduttava automatka viimeisten 200 kilsan osalta.. Hiekkaa, hiekkaa. Vegas  nousee kuitenkin upeasti esiin keskeltä hietikkoa, mikä saa hymyn väsyneenkin matkailijan huulille. Meidän hotellimme Vegasissa oli tämän matkamme ehdottomasti parhain. Rio All suite hotel & casino oli kokonainen kylä ravintoloineen, teattereineen, kauppoineen ja tietysti casinolla varustettu. Meidän "huoneemme" oli lähemmäs 60 neliötä, siihen kuului makuu- ja olohuoneyhdistelmän lisäksi iso eteinen meikkikulmauksella. Tämä meikkikulmaus oli ehdottomasti oma lempparini sekä lattiasta kattoon olevat suuret ikkunat, niistä oli aivan ihana katsella Vegasin iltaa. Ainut miinus hotellissamme oli aamupala, koska hotelli mainosti mannermaista aamiaista, niin emme ihan olettaneet sen olevan starbucksin muffinssin ja kahvia. Mutta ei purnata ilmaisesta aamiaisesta. Itse hotelli oli pelkkinä öinä laskettuna suht edullinen, vain 40€, mutta lomakeskuskulut nosti hintaa parilla kympillä per yö. Ei tosin siltikään kovin kallista hotellin tasoon nähden ja kun kyseessä on Vegas.



Pakko laittaa kuva mustavalkoiseksi,, tää oli niin hirveän keltainen kuva, ettei edes picasa saanut väriä paremmaksi.

Näkymä hotellilta








  
Hotelli Rio


 

Hotellilta oli ilmaiset kuljetukset Las Vegasin bulevardille eli The Stripille. Ihan todella kivaa, koska omalla autolla olisi ollut tyhmä lähteä ruuhkaiselle stripille ja vielä etsiä parkkipaikka. The Strip niinkuin Vegas muutenkin oli juuri niin upea kuin olin kuvitellutkin. Mihin tahansa vain käänsi pään, näki välkkyviä värivaloja, uskomattoman hienoja rakennuksia, tuhansia mitä erikoisemmin tehtyjä mainoskylttejä ja eriaisiin teema-asuihin pukeutuneita ihmisiä. Mikä tahansa muu kaupunki olisi näyttänyt hirveältä överiksi vedetyltä bilemestalta, mutta Vegasissa kaikki on mahdollista ja mikään ei voi olla liian överiä. Tuntui, että koko kaupungissa oli aivan oma tyylinsä myös vaatetuksessa. Se meni jotakuinkin niin, että mitä överimpi sen parempi, mutta mielummin ei vaatteita lainkaan ;) 























 
Vegasissa erilaista ohjelmaa on tietysti tarjolla aina Elvis showsta stand uppeihin, sirkuksiin ja vaikka mitä muuta. Me pohdimme pitkään, mitä haluaisimme Vegasissa nähdä ja kokea. Emme halunneet ahtaa liikaa ohjelmaa muutamalle päivälle, joten valitsimme vain kaksi ohjelmanumeroa. Yhtenä iltana kävimme katsomassa Aria -hotellissa Cirque du soleilin shown nimeltä Zarkana. Valitsimme tämän ja Zumanity -shown väliltä, lopulta päädyimme Zarkanaan huikeimpien temppujen toivossa. Zumanity olisi ollut huomattavasti ihmiskropppaa näyttävä ja tanssillisempi sekä eroottisempi esitys. Olemme aiemmin Suomen Turussa nähneet Cirque du soleilin esityksen, joten tiesimme vähän mitä odottaa. Emmekä todellakaan joutuneet pettymään tälläkään kertaa, show oli huikea! Ilmankos, onhan kyseessä maailman paras sirkus ;) Välillä joutui ihan jännittämään selviääkö kaikki esiintyjät ilman loukkaantumisia, niin uhkarohkea esitys oli. Cirque du soleilin esitykset ovat upeita, eheitä kokonaisuuksia. Värit, valot, musiikki ja kaikki pienet yksityiskohdat ovat tarkoin suunniteltuja. Tämän sirkuksen parhaaksi tekee juuri se, että koko ajan tapahtuu jotain ja monesta suunnasta. Katsoja ei ehdi missään välissä tylsistymään, vaan kiinnostus pysyy jatkuvasti. Tällainen aina samassa teatterissa esitettävä show on tietysti aivan omaa luokkaansa, kun kaikki lavasteet ja muut ovat aivan viimeisen päälle. Jo pelkästään Aria -hotelli ja sen upea teatteri loi hienot puitteet tälle esitykselle. Tuolla hotellissa kannattaa jo pelkästään käydä ihailemassa paikkaa, vaikka sinne ei muuten mitään asiaa olisikaan. Näytti siltä, että hotelli ei ainakaan halvimmasta päästä ole.

Huomenna kirjoitan lisää Vegasista, nyt nukkumaan!












sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Valloittava Wellington



Uusi maa, uudet kujeet. Terveiset siis Jenkeistä ja Las Vegasista! Täällä on juuri niin hienoa kuin kuvittelinkin! Vilinää riittää. Nyt kuitenkin kerron teille yhdestä toisesta ihanasta kaupungista, nimittäin Wellingtonista. Näiden kolmen kuukauden aikana nähdyistä kaupungeista Wellington on yksi niistä, joka nousi lempi kaupunkieni joukkoon. Mikäli pitää elokuvista ja kahvista, niin Wellington on täydellinen valinta. Sanotaan, että Wellingtonista on mahdotonta löytää huonoa kahvia enkä itsekään huonoa kahvia sieltä saanut. Tästä Uuden-Seellannin pääkaupungista on yhteys maan eteläsaarelle ja sen vuoksi Wellington onkin varsin vilkas kaupunki. Me vietimme siellä pari päivää ennen sekä jälkeen eteläsaaren seikkailumme. Paras paikka Wellingtonin ihailuun on ehdottomasti Mt Victoria lookout. Tie näköalapaikalle on hyvin kapea ja mutkainen ja autolla sai todella varoa, ettei törmää vastaan tuleviin autoihin tai jyrää jotain kävelijää. Näköalatasanteelta on upeat näkymät Wellingtonin keskustaan ja etenkin satamaan. 









Ihan törkeeän hyvä miniburgerkoju.



  

Wellingtonin ranta-alue on todella viihtyisä ja rantakadulla oli kivoja pieniä kahvi- ja ruokakojuja. Tämä alue kerääkin ihmisiä kuppiloihin ja rantakadun penkeille viettämään päivää. Kaupungilla pyörimisen lisäksi kävimme Uuden-Seelannin kansallismuseossa Te Papassa. Museo oli ilmainen, ainoastaan vaihtuva näyttely maksoi. Koska museossa oli aivan tarpeeksi nähtävää ilman vaihtuvaa näyttelyä, niin keskityimme vain päänäyttelyyn. Halusimme nimenomaan nähdä NZ:n luonnon- ja historiaosiot sekä maoritaiteen puolen. Maoritaiteessa puuveistosten yksityiskohdat sekä pounamusta tehdyt korut olivat kiehtovia. Maoritaiteen uskonnollisena perustana on uskomus jumaliin sekä esihistoriallisiin henkiin. Esineissä ja luonnonilmiöissä uskottiin asuvan yliluonnollisia asioita. Itse tehdyillä esineillä uskottiin olevan sisäinen henkinen voima, jota kutsuttiin manaksi. Veistetyillä hahmoilla on jokaisella oma merkityksensä, kieltä näyttävä hahmo esimerkiksi tarkoittaa uhmaa ja suojelevaa taikaa. NZ:ssä jadea kutsutaan greenstoneksi kun taas maorit kutsuvat jadea pounamuksi. Maorit huomasivat, että pounamusta pystyi sen kovuuden vuoksi tekemään teräviä aseita sekä työkaluja. Perinteisesti maorit pitivät pounamukorua nahkaremmissä ja korua solisluiden välissä. 


Te Papa. Tuosta kontista kuului tyranosauruksen ääntä, lapset kiertelivät konttia ihmeissään.


Jättiläismäinen ammoniittifossiili



 
Maoritaidetta





 


Ehkä kaikista mielenkiintoisin nähtävyys, jonka meinasimme aikataulun vuoksi missata, oli Weta Cave ja erityisesti heidän workshoppinsa. Weta Cave sijaitsee Miramarin alueella Wellingtonissa, keskustasta noin 4 kilometrin päässä. Jos ei ole reissuautolla liikenteessä, niin paikanpäälle pääsee paikallisbussilla. Weta Cavessa on myymälä sekä mininäyttely heidän tuotoksistaan eri elokuviin. Lisäksi ilmakseksi pääsee katsomaan mielenkiintoista Weta Cavesta kertovaa videopätkää, mitä he ovat mihinkin elokuviin tehneet, yrityksen historiasta, kasvavasta menestyksestä sekä menestyksen takana olevista henkilöistä. Mikäli on halua nähdä ja kuulla lisää tai sisäinen nörtteys iskee, niin 24:llä dollarilla pääsee workshop tourille eli näkemään missä ja miten he ihan oikeasti töitä tekevät sekä tuotoksia. Kierros on todellakin kokemisen arvoinen, se on vähän kuin pääsisi back stagelle elokuvien maailmaan ja saa jopa kuulla behind the scenes materiaalia. Kierroksella näimme niin eri elokuviin tehtyjä rooliasuja, Taru sormusten herraan tehtyä pienoismallia linnasta, erilaisia aseita ja miekkoja ja paljon kaikkea muuta. Saimme myös esittää kysymyksiä ja meidän nörttimme pääsikin kierroksella valloilleen ja esitti varsin innostuneena kysymyksiä.  Itse en ennen tätä edes tiennyt mitä kaikkea Weta Cave tekee ja missä elokuvissa se on ollut mukana. Monet kuuluisat elokuvat kuten Hobitti, TSH, Avatar, District 9 ja Elyseym ovat muun muassa puvustukselta, lavastukselta sekä aseistukselta osittain Wetan käsialaa. Harmiksi kuvaaminen oli kierroksella kiellettyä, kaikki alla olevat kuvat ovat otettu Wetan myymälästä ja talon pihalta. 










sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Luonnonpuistoja ja vesiputouksia


Kuten Australiassa, niin myös Uudessa-Seellannissa koitimme yöpyä luonnonpuistoissa. Tämä tietysti maisemien, mutta myös halvempien leirintäalueiden vuoksi. Kerrottakoon, että NZ:ssä oli Australiaa vaikeampaa löytää etenkin ilmaisia yöpymispaikkoja. Usein myös ne campingit, joissa oli vain vessa, maksoivat. Koska meidän NZ:nkin automme oli nukkumiseen tarkoitettu, niin laillisesti saimme nukkua kaikilla alueilla, joissa on vessa... Ellei yön yli leiriytymistä ole alueella erikseen kielletty. Täytyy myöntää, että olemme "joutuneet" myös tällaisella laittomalla alueella yöpymään, ihan vaan siksi, että koimme vaarallisemmaksi lähteä vuorilla pimeässä ajamaan. Viimeisellä viikolla leirielämä kuitenkin helpottui, kun löysimme puhelinapin, jolla voi etsiä camping -alueita. Appiin voi merkata, millä ominaisuuksilla campingiä etsii. Hirmu kätevää. Tällä samaisella appilla on mahdollista etsiä myös kaikkea muuta mitä reissaaja saattaa tarvita esimerkiksi lähistöllä olevia ilmaisia lämpimiä suihkuja. Tällaisessa käytiin kerran itsekin.







  



Tomppa yrittää epätoivoisesti sytyttää nuotiota.


  

Yksi meidän pohjois-saaren kansallispuistoista, jossa yhden kylmän yön vietimme oli Te Urewera National park, pohjois-saaren suurin kansallispuisto. Matka yöpaikallemme oli yhtä mutkainen, kapea ja jyrkkä kuin yleensä NZ:n metsä- ja vuoriteillä on tapana olla. Niin ja maisemiltaan tietysti upea. Matkan varrella tuli vastaan niin hevosia, lampaita, lehmiä kuin sikojakin. Sopivasti meidän yöpaikallakin oli mukava lehmänlannan haju. Ihan kuin oltaisiin maatilalla yövytty :) Täytyy muuten antaa pisteitä niille ilmaisille leirintä- ja yöpymispaikoille, joilla olemme olleet. Nimittäin niin Australiassa kuin NZ:säkin jokaisessa on ollut vessapaperia. Välillä on jopa todella uskomatonta, että jossain huussissa keskellä metsää on vessapaperia. Ihmeellisintä on kuitenkin se, että joillain paikoilla vessat on käyty yön aikana jopa mystisesti siivoomassa. En tiedä miksi halusin tämän vessajutun kaikille jakaa, mutta tiedoksi nyt kuitenkin :D 













  

Ureweran kansallispuisto oli maisemineen varsin hienoa järvimaisemaa. Jouduimme monen monta kertaa ajomatkan aikana pysähtyä ihmettelemään kauniita maisememia. Autolla reissatessa on mahdollisuus pysähtyä minne vaan ja kun ei ole kiire minnekään, niin voi pysähtyä vaikka metsäretkelle. Kuten me teimme matkalla Napieriin. Tällä samaisella retkellä näimme myös vesiputouksia ja ai että kyllä teki mieli pulahtaa uimaan, mutta eipä ollut uikkareita mukana, enkä viitsinyt pelästyttää ketään alastonuinnilla :D Reitti vesiputoukselle oli paikoin todella mutainen ja jouduimme parissa kohtaa kiertämään mudan rinteen kautta. Tuli päivän hikoilut  siinä samalla suoritettua, kun piti kaikin voimin pitää puusta kiinni ettei lentäisi mutalammikkoon.