perjantai 24. tammikuuta 2014

Kipeilypäivien aktiviteetit

Heippa! Täällä on muutama päivä sairasteltu kotona ja nyt viikonlopun alkaessa paremmalla olotilalla, melkein hypin ilosta kun energiaa riittää kuin pienellä kanilla!  Kipeänä puuhastelu on aika rajallista ja televisio on varmasti monella suuressa osassa sairastelua, tietysti ei aina edes sitäkään, jos ei olotila salli. Mä käytän tilaisuuteni kipeillessä aina hyväksi ja katson niitä omia "hömppäleffojani", kuten esimerkiksi Sinkkuelämää elokuvaa.




Telkun töllöttämisen lisäksi yksi rakas aktiviteettini on, joko läppärillä tai kännykällä blogien lueskelu sängystä käsin. Tämä sama harrastus on mulla kyllä myös viikonloppuaamuisin ;) Tähän väliin voisin muuten mainita teille yhdestä suht uudesta ja ihanasta blogista häämaailmassa, nimittäin Sinä ja minä ikuisesti. Käykääpä tutustumassa :)

Eilen illalla sitten uhmasin huonoa oloani ja päätin tehdä ruokaa. En ollut moneen päivään syönyt kunnolla ja ajattelin hyvän ruoan maistuvan. (Nooh, väärässä tietenkin olin.) Tein ekaa kertaa elämässäni avokadopastaa, se on todella helppo ja aika vaivaton tehdä. Kannattaa kokeilla jos ette ole siihen aiemmin tutustuneet. Pastasta tuli hirmu hyvää, mutta jääkaapissa se nyt melkein kokonaan nököttää :/ Ruokahalu sitten aika pitkälti lähti jo kokkaillessa ja kun piti kaikenmaailman kuviakin siinä välissä ottaa ;) tämä kuva on instagramistani, mut löytää sieltä nikillä @adolfia







maanantai 20. tammikuuta 2014

Body&Mind

Sain noin viikko sitten yllättävää sähköpostia. Minut on valittu mukaan 14 muun naisen kanssa Vitalinean ja Koplan Body&Mind -projektiin. Kyseessä on hyvinvointitutkimus, jossa halutaan selvittää 25 - 45 -vuotiaiden naisten ajatuksia hyvinvoinnista. Tutkimukseen haettiin lily.fi sivuston kautta ja hakemuksena toimi kuvista koottu hyvinvoinnin aarrekartta. Kiinnostuin aiheesta ja ryhdyin kokoamaan omaa kuvakarttaani. 



Kokosin aarrekarttani pinterestissä. Ihastuin siihen heti, on ihana koota kuvia eri aihepiirien ympärille ja vielä niin kätevästi, miten se pinterestissä onnistuu. Tein hyvinvoinnin karttani aika fiilispohjalta sen kummempia miettimättä. Liitin pinterest -tililtäni kuvakaappauksella kuvat tänne blogiin. Kuten näkyy, niin en liittänyt karttaan mitään "himourheilukuvia". Vaikka pyrinkin liikuntaa jokapäiväisen pyöräilyni lisäksi lisäämään, niin hyvinvoinnissani ovat todella merkittävässä osassa henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat asiat kuten ystävät, nauraminen, tanssiminen, rakkaus, aurinko, matkustaminen ja rentoutuminen.







Lopullista kuvakarttaani tutkiessa kiinnitin huomiota siihen, että karttani tunnelma on hyvin kesäinen, on hiekkarantaa sekä Suomen kaunista kesää. Naurattaa oikein se, miten summamutikassa valitsin näitä kuvia ja silti niissä on selkeä yhtenäisyys. Huomaa hyvin, että olen niin kesäihminen ja rakastan lämpöä.






Projekti käynnistyi nyt kuluneella viikolla kunnolla kun sain lisätietoa. Seuraavat pari viikkoa on jokaisen osallistujan tarkoitus kuvata videopätkiä omaan hyvinvointiin vaikuttavista seikoista annettuja ohjeistuksia seuraten. Helmikuussa on tiedossa joogatunteja sekä yhteisiä keskusteluja ryhmän kanssa. En malta odottaa! :) Kerron tästä projektista varmasti lisää täällä blogissakin, jahka pääsen vauhtiin kuvaamisessa. Suosittelen kovasti teitäkin kokoamaan oman hyvinvoinnin aarrekarttanne. Sitä on kiva tehdä ja mielenkiintoista pohtia miksi päätyi valitsemaan juuri niitä kuvia omaan karttaansa. Tällä tavoin näkee mitkä asiat ovat kokee omassa hyvinvoinnissaan tärkeiksi ja mitä haluaisi muuttaa ja lisätä. 

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Ajatuksia vuodesta 2014

Toivottavasti teillä on vuosi alkanut mitä parhaiten! Meidän vuosi alkoi mietteliäästi, elämää pohtien (kuulostipa rankalta), kaiketi tämä "mietteliäisyys" on näin vuoden alussa yleistä. Vuoden vaihtuessa tyypillisesti suunnitellaan tulevaa vuotta, mietitään mihin asioihin haluaa vuoden aikana panostaa ja mitä seikkoja vähentää. Uutta vuotta pidetään uutena alkuna, johon kuuluu olennaisesti lupausten ja tavoitteiden tekeminen. Totta puhuen minun tapoihini ei kuulu uuden vuoden lupausten tekeminen, enkä koe uuden vuoden olevan niinkään uusi alku tai mahdollisuus. Oikeastaan tämän vuoden vuodenvaihde on ainut, jolloin olen pohtinut tulevaa vuotta ja miettinyt mitä kaikkea haluan tänä vuonna tehdä ja saavuttaa. Liekö tämä muutos sitten siitä, että aiempina vuosina olen niin selkeästi tiennyt miten vuosi tulee menemään ja mitä se sisältää. Nyt on ensimmäistä kertaa odottava, innostunut ja hieman jännittynytkin olo, mitä tämä vuosi mahtaakaan tuoda tullessaan. Toivon, että tänäkin vuonna saan uusia kokemuksia ja upeita hetkiä, joita sitten voi mummuna muistella.





Vuosi 2013 oli unelmien täyttymysten vuosi ja toivottavasti on tämäkin. Viime vuosi meni melkein kokonaan häähumussa, ensin hyvän ystäväni häiden ja sitten omiani suunnitellen, viettäen ja muistellen. Tämä vuosi onkin sitten ihan erilainen. Tältä vuodelta odotan seikkailuja, mahan pohjassa tuntuvaa jännitystä ja monen monta onnellista hetkeä. Olemme mieheni kanssa tehneet upeita suunnitelmia tälle vuodelle. Nämä suunnitelmat tulivat oikeastaan aika yhtäkkiä mieleemme, aikaisemmin kun ei tällaisen unelman toteuttamiselle ole ollut mahdollisuutta. Pysyköön suunnitelmamme vielä jonkun aikaa salaisuutena, mitään varmuutta kun ei vielä ole. Jotenkin on silti sellainen kutina, että tästä vuodesta tulee yksi parhaimmista.







Kuvat:Pinterest

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Lahja anopille

Haluan teille täällä blogissa kertoa yhdestä antamastani joululahjasta. Annoin anopilleni tänä jouluna aivan erityisen joululahjan, nimittäin kiitoskorun. Näitä kaiverrettuja kiitoskoruja käytetään paljon vanhempien, kaasojen ja muiden avustajien kiitoslahjoina häissä ja siitä sainkin idean joululahjaksi. Anoppini piti häissämme hienon ja tunteellisen puheen, josta hän oli meille teettänyt myös taulun. Puhe oli tehty kauniisti runon muodossa, lauseiden alkukirjaimet muodostivat tekstin "T:n ja A:n häitä kun vietämme nyt". Tämä häälahja on aivan ainutlaatuinen ja onkin päässyt paraatipaikalle kodissamme <3 julkaisen puheesta blogiin vain pienen palasen, niin henkilökohtainen se kuitenkin meille on.
























Pieni pätkä anopin puheesta <3










Anoppi oli rannekkorusta ja etenkin kaiverruksesta tietysti yllättynyt. Hän jaksoi halailla ja kiitellä minua pisin päivää. Rannekoru on Snö of Swedenin , heidän koruissaan on tosi hyviä kaiverruskohtia. Tämä vinkkinä esimerkiksi teille häiden kiitoslahjoja miettiville :)


Oikein hyvää alkanutta vuotta 2014!