Vauvakutsut

Tasan viikko sitten minut yllätettiin aika perinpohjaisesti. Olin juuri menossa päiväunille kun makuuhuoneeseemme ilmestyi siskoni ja kuskin ominaisuudessa toimiva hyvän ystäväni mies. En tässäkään vaiheessa ymmärtänyt mistä oli kyse, jotenkin ensimmäiseksi ajattelin, että kyseessä oli jokin hätätilanne. Ystäväni miestä en osannut ihmetellä, koska mieheni oli hänen kanssaan lähdössä mukamas ulos. Vasta sitten kun siskoni sanoi vauvakutsujeni alkavan ja pyysi laittautumaan, niin alkoi tilanne valjeta. Vaikka itsekin olen parit vauvakutsut järjestänyt, niin en silti osannut sellaisia itselleni odottaa tai en ollut vain ajatellut koko asiaa. Näissä hormonihöyryissä tuntuu ettei päässä kulje muutenkaan yhtikäs mitään. 

Pieni kakkuvahti

Kutsuja vietettiin yhden ystäväni luona Naantalissa ja paikalle oli saapunut iso liuta hyviä ystäviäni, joita en osaa ollut nähnyt ihan liian pitkiin aikoihin. Oli aivan ihana nähdä ja rupatella kun sain hämmennykseni laantumaan. Tytöt olivat nähneet paljon vaivaa, oli koristeita teemaan sopien, herkkuja vaikka millä mitalla, aivan liikaa lahjoja sekä erilaista hauskaa ohjelmaa.

Kuvan kattokoriste on kokonaan äitini ja siskoni tekemä. Paperilinnut pääsevät ilahduttamaan typyä sängyn ylle.

Kuten kuvasta näkyy niin herkkuja tosiaan oli vaikka minkälaista. Kakku oli niin suloinen, ettei sitä olisi raaskinut edes syödä. Kakun viireissä luki tervetuloa pikkuinen <3 Yksityiskohdat oli taitavasti tehty, niin pienet jalanjäljet kuin marsipaanihahmotkin. Onneksi mukana juhlinnassa ollut kummityttöni piti huolen, että kakkua syötiin ;) Herkkujen ahmimisen jälkeen oli ohjelmanumeroiden aika. Kuten arvata saattaa, niin minä tietysti pääosassa. Ensimmäiseksi pääsin harjoittelemaan pyykin laittoa "vauva" sylissä ja puhelin toisella korvalla. Ja puhelimeen piti vielä ihan ajatuksenkanssa puhuakin, nimittäin makaronilaatikon ohjetta miehelleni. Keskenkaiken piti vielä vaippaakin ruveta vaihtamaan, voi että oli siinä kyllä muilla nauramista kerrakseen. Tämän lisäksi pääsin tai pikemminkin jouduin maistelemaan erilaisia pilttejä makuja arvaten, onneksi äitini joutui tehtävää suorittamaan kanssani, joten hieman sain fuskattua äidin maistellessa isompia lusikallisia :D oli muuten osa aika hirveän makuisia, etenkin kanaa sisältävät. 

Näiden ohjelmanumeroiden jälkeen ystäväni opetti kantoliinan laittoa. Ensin sain itse näyttää miten sitoisin liinan ilman ohjeistusta. Mielestäni ratkaisuni oli aika kekseliäs vaikka ei ehkä ihan niin toimiva kuin ne oikeat sitomisversiot :D  Viimeisenä ohjelmanumerona sain rakentaa synnytyskorun helmistä. Jokainen oli tuonut yhden helmen ja niistä kokosin rannekorun. Tämä oli jotenkin niin liikuttava lahja, vielä kun jokainen kertoi miksi oli juuri tietyn helmen valinnut. 

Lahjojen ihmettelyä

Kotiin viemisiksi sain lahjavuoren sekä jääneiden herkkujen lisäksi mukaani kirjan, johon kaikki olivat tehneet arvauksia esimerkiksi pikkuisen syntymäpäivästä, painosta, silmien väristä ja muusta. Ihana lahja <3 kirjanen täytyy ristiäisissä muistaa ottaa esille, niin voidaan katsoa kuka arvasi mitäkin lähimmäksi.

Kiitokset vielä rakkaille tästä ikimuistoisesta päivästä. Niin ja Jennille kiitokset kuvista :)

Hot mama... Or Not?

Tämä on yksi niistä mieltä askarruttavista aiheista raskaudessa. Etenkin näin kesää kohti mentäessä vaatteet senkun vähenee ja samaan aikaan raskauden edetessä kilot lisääntyvät. Mahan kasvaessa vaatevarasto hupenee ja niistä muutamista vaatteista tulee ehdottomia lemppareita. Ne lemppareimmat vaatteet ovat sitten niitä, mitkä eivät purista tai hiosta ja saa näyttämään ehkä jotenkin edes hyvältä. Jotkut tykkäävät kovasti pitää löysiä vaatteita, joilla mahan saa hieman jopa peittoon ja jotkut taas kulkevat maha pystyssä tiukoissa topeissa. Itse kuulun enemmän tähän jälkimmäiseen ryhmään. Alkuraskaudessa pidin huomattavasti enemmän löysiä paitoja kuin mitä nyt viimeisen kolmannaksen aikana. Tähän loogisena syynä on se, että jo pituuteni vuoksi näytän tällähetkellä aika pallolta jos pistän teltan päälleni :D ihan näin suoraan sanottuna. Itselleni sopii paljon paremmin se, että saan kulkea niin sanotusti maha näkyvillä, tuoden ilmi sitä seikkaa, että maha näyttää selvästi vauvamasulta eikä sitä vain erehdyksissäkään luulla miksikään muuksi. Seuraavaksi pientä asukuvapläjäystä kuluneelta raskausajalta, jossa näkyy vähän myös mahan kasvua. Vielä on tietysti edessä ne hikisimmät kuukaudet, luulen että vaatetus on silloin enempi mekkopainotteinen. Pahoittelut huonolaatuisista puhelinräpsyistä.

Nuo kahdessa kuvassa näkyvät harmaat farkut ovat Hennesin mammasarjaa. Ei muuten näytä yhtään mammiksilta ja ovat todella hyvät päällä. Mammahousut onkin ollut yksi raskausajan pukeutumisen parhaista puolista. Jos kehtaisi niin tekisi mieli pitää niitä jatkossakin, niin mukavia ne ovat. Mitä mammavaatteisiin muuten tulee, niin olen ostanut kahdet farkut, toisissa kesään sopivat nilkkapituiset lahkeet. Lisäksi yhdet mammafarkut sain ystävältäni lainaan. Kaapista löytyy myös mammasarjan tunika ja pari paitaa. Kaikki mammavaatteeni ovat hennesiltä, niillä on ehdottomasti parhaat ja myös edulliset mammikset.

Loppuviikosta tuleekin juttua viime viikonlopusta ja suuresta yllätyksestä, nimittäin vauvakutsuista. Kyllä onnistuttiin tämä mamma täydellisesti yllättämään. Siitä lisää myöhemmin. Nyt toivotan aurinkoista viikon jatkoa!