Pöpöt ja päikky

Moi! Päiväkotirupeama alkoi juuri niin kuin kuvittelinkin. Sairastelulla. Heti tutustumiskäynnin jälkeen Livialle tuli flunssa ja sitten siitä noin 2 viikon päästä alkoi oksentelu, sen lisäksi lääkärissä selvisi pitkittyneen flunssan syyksi kurkunpääntulehdus. Kuten arvata saattaa, tarttui oksutauti myös minuun. Joten tämä töihin paluu meni ihan nappiin siis. Tomi taas jotenkin ihmeen kaupalla säästyi oksulta, en voi ymmärtää sen tuuria. Tämä pitkä sairastelujakso on vienyt niin paljon energiaa. Nyt lähes kuukauden erilaisten sairastelujen jälkeen uskallan viimein sanoa ääneen, ettei meillä ole yhtäkään nuhanenää enää talossa. Toivottavasti saataisiin nyt hetki olla ihan terveinä ja nauttia tästä alkaneesta vaiheesta. Jonkun korvaan saattaa kuulostaa oudolta, mutta tosiaan paluu työelämään on tuonut mukavaa vaihtelua arkeen ja olen tykännyt näistä lyhyistä työpäivistä. Eli tehdään tätä muutenkin kuin vain #rahan takii ;)

Livia pääsi tai joutui ensimmäistä kertaa lääkäriinkin tässä sairastelun aikana. Minä jännitin lääkärikäyntiä ja mini tyyppi vain leikki odotustilan leluilla. Lapset on kyllä siitä hassuja, että vaikka olisi miten kipeä, niin leikkiä silti jaksaa. Lääkäritäti oli todella mukava, paitsi lopussa Livialla meni hermot hermot​. Korvat saatiin katsottua, mutta suuhun kurkkaus oli sitten liikaa. Täytyy sanoa, että palveluun sai kyllä olla erityisen tyytyväinen. Lastenlääkäristä huomasi, että hän on selvästi oikealla alalla. Luulen, että jatkossakin käytetään samaa lääkäriä, vaikka toivon tietysti ettei siihen tule tarvetta pitkään aikaan.

Nyt nautitaan kohta alkavasta keväästä, odotamme jo innolla, että päästään laittamaan ikiomaa pihaakin kevätkuntoon :) alkukesästä meillä onkin isot juhlat tiedossa, Lepistöt 60v. Hui!

Lääkärissä oli kivat lelut