tiistai 17. toukokuuta 2016

Vallaton tytön tylleröinen



Jälleen kerran täytyy todeta, että aika menee uskomattoman nopeasti. Äitiysloma lähenee loppuaan ja typykkä on ollut kohta yhtä kauan täällä kuin mahassakin. Viime torstaina oli 8 kk:n neuvolalääkäri ja kaikki oli todella kivasti. Seuraava neuvola onkin sitten vasta yksivuotiaana. Tai vasta ja vasta, miten sen nyt ottaa...jotenkin se tuntuu niin kaukaiselta, mutta kohta se on kuitenkin jo täällä. Neiti on kehittynyt yhtäkkiä ihan hirmuisesti, katselleassani ennen matkaa ja matkan jälkeen otettuja kuvia, on ero aikamoinen. Kaula on pidempi, eikä ulkonäkö ole enää niin vauvamainen, pikemminkin tyttömäinen. Onhan se tietysti oletettavaakin, kun lähestytään kovaa vauhtia taaperoikää, Hui! Livian ollessa viiden kuukauden ikäinen, tein postauksen hänen oppimistaan asioista ja seuraavaksi tulee sama 8kk:n iästä. 





Ääntely on mitä hassuinta. Tasan 8kk:n iässä ääntely oli matalaa, jopa hieman pelottavan kauhuelokuvamaista ja nyt 8,5kk:n iässä on ääntely muuttunut kovemmaksi ja viime perjantaina neiti aloitti lauseilla höpöttämisen.


Tuona samana päivänä opittiin myös menemään lujaa eteenpäin, ennen mentiin yleensä vain taaksepäin ja välillä sattumalta eteenpäin.


Valloittava hymy ja kolme hammasta. Livian ensimmäiset hampaat tulivat puolivuotiaana. Hampaat ovat tulleet todella helposti, ilman suurempia itkuja.


Ilopilleri ja määrätietoinen pikkutyyppi.


On muiden vauvojen kanssa ryhmässä enemmän tarkkailija kuin shownvetäjä.


Käyttää vaatteissa kokoja 68 ja 74.


Tykkää kuunnella kun hänelle luetaan ja ihmettelee suun liikkumista.

Uskomattoman reipas aina, ei itke juuri koskaan. 

Tutun ihmisen nähdessään tervehtii hän iloisesti kohottaen kättä, kuten kuvassa näkyy.







Osaa kiltisti silittää Jesper -kissaa, vaikka silitystuokio yleensä päättyy korvan tai hännän vetämiseen.


Viihtyy leikeissään yksinkin ja höpöttelee leluilleen.


Lukee vauvakirjoja kääntäen sivuja ja valitsee mitä haluaa lukea.


Lemppareita ovat pallopelit ja neiti osaakin jo pompottaa palloa ;)


Nostaa itseään konttausasentoon, mutta ei vielä ymmärrä liikuttaa jalkojaan eteenpäin.


Yrittää vetää itseään ylös ja hapuilee matalaa pöydän reunaan ja siellä olevia tavaroita.


Painaa 8,1 kiloa ja on 69 senttiä pitkä.


Omaa kadehdittavan pitkät räpsyttimet.


Silmät ovat muodoltaan muuttuneet vielä entistäkin isimäiseksi, posket ja nenä muistuttavat minua.


Ja se suloisin juttu, nimittäin osaa tanssia. Ja vaikuttaakin omaavan hyvän rytmitajun. Ensin kiinnosti vain meksikolainen musa, mutta nykyään hytkytään jo kaiken muunkin musiikin tahtiin.







Mikä kuvan palloista ei kuulu joukkoon ;P














Tämän postauksen kuvat on otettu vapun jälkeen. Kuten huomaatte, on ensimmäisten ja viimeisten kuvien välillä selkeä ero. Livia jännitti ensin eikä oikein tiennyt miten suhtautua ilmapalloihin, kun neiti huomasi pallojen olevan kiva juttu, niin ei mennyt kauaakaan kun meno yltyi aika vallattomaksi. Liviaa seuratessani tykkään ottaa useamman kuvan samasta tilanteesta, niistä saa hauskan kuvasarjan aikaiseksi. 


Kivaa viikon jatkoa! Seuraavaksi Nykin juttuja sekä kuulumisia 



2 kommenttia:

  1. Ihana tyttö! <3 Voi apua miten äkkiä sitä muututaan vauvasta taaperoksi. Täytyy kyllä muistaa nauttia joka sekunnista näiden pikkuisten kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ymmärrä miten mun vauvasta tuli yhtäkkiä niin iso :(
      Täytyy kyllä nauttia täysillä jokaisesta hetkestä! :)

      Poista