sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Pikkuneidin kesäharrastukset


Heippa! Linjoilla vihdoin! Itseasiassa kirjoitin juuri pitkän postauksen yhden kokonaisen elokuvan ajan, mutta julkaisen sen vasta huomenna. Kerrankin tulossa ihan ajatuksia, eikä vain tätä perus hölynpölyä :D Meillä on täällä vähän kaikenlaista tekemistä ollut, mutta asunto ei vieläkään ole myynnissä... Plaah. Välittäjä on kyllä käynyt, mutta niin järkyt välityspalkkiot, että päätimme ensin kokeilla myydä itse. Katotaan meneekö kaupaksi, toivottavasti. Niin ja uuden asunnon tilanne ei myöskään ole edennyt, nyt on jotenkin tullut hirmu vähän mitään kivoja myyntiin.







Seuraavaksi juttua meidän neidin kesäharrastuksesta. Olemme nimittäin käyneet Kupittaan Seikkailupuistossa värikylvyssä. Maalaaminen on ollut oikein mukavaa, Livia on viihtynyt, vaikka suurin osa "maalista" päätyykin suuhun. Maalaaminen on myös ädin mielestä hauskaa. Saa hyvät naurut, kun taiteilija pääsee kunnolla vauhtiin. Värikylvyn ideana on värin moniaistiminen, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys sekä vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus. Värikylpyä voisi ihan hyvin harrastaa kotonakin, mutta porukassa kaikki on kivempaa. Livia tykkää hirveästi seurata muita ihmisiä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Näillä ryhmäharrastuksilla on niin moninaiset hyödyt, se esimerkiksi vähentää vierastamista. Livialla ei muutenkaan ole pahoja vierastamisia ollut ja ne vähäisetkin ovat lähteneet mitä enemmän on ihmisiä nähty. 






Värikylpytunti alkaa virittäytymisellä päivän väreihin ja muotoihin, tuolloin maaleja ei vielä käytetä. Virittäytyminen kestää puoli tuntia ja maalaus toisen puoliskon. Värikylvyn "maalit" on valmistettu ruoka-aineista ja elintarvikkeista esimerkiksi erilaisista marjoista kuten mustikasta ja ruoka-aineista käytetään muun muassa perunajauhoa. Oikeastaan vain yhden negatiivisen jutun olen värikylvyn seurauksena huomannut. Nimittäin kun värikylvyssä käytetään maaleina esimerkiksi marjoja, joita Livia syö normaalistikin kotona, niin tuntuu, että myös kotona marjaruokailu yltyy maalaamiseksi. Marjat ovat helppoa sormiruokaa, mikä on tietysti aika soittaista puuhaa jo itsessään. Olen kuitenkin yrittänyt Livialle opettaa, ettei ruokailuhetki saa mennä leikiksi. Jotenki tämä on ristiriidassa värikylvyn kanssa, kun siellä tietysti asiaankuuluvasti sotketaan luvan kanssa, tai siis maalataan ;) Livia on varmasti hämillään, että miksi samojen marjojen kanssa ei saa sotkea kotona, mutta muualla saa. Tai en tiedä, mutta ainakin marjaisat välipalahetket ovat kotona olleet entistäkin sottaisempia. 






Värikylpy vaikuttaa olevan aika suosittu harrastus. Yritin joskus puolisen vuotta sitten saada Liviaa värikylpyryhmään, mutta tuloksetta. Tuo kuten muutkin lasten tai vauvojen harrastukset ovat aika suosittuja ainakin täällä Turun seudulla. Harrastuksista puheenollen, olisin kovasti halunnut Livian muskariin syksyksi. En kuitenkaan ollut skarppina ilmoittautumisten kanssa ja nyt näyttäisi siltä, että ryhmät ovat täynnä. Pariin paikkaan meinaan vielä soittaa, josko ryhmään mahtuisi.

Olisi kiva kuulla mitä teillä muilla harrastetaan ja saa kertoa vinkkiä harrastuksista täällä Turun seudulla. 
Palataan huomenna vähän vakavammissa asioissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti