Kultaiset kävyt

Nyt kerron teille vihdoin niistä kävyistä. Juhannuksena en siis pelkästään laiskotellut vaan kävin muun muassa käpymetsällä, mukaani sain siskoni ja hänen poikaystävänsä. Sulho ei metsään lähtenyt, sillä hänellä oli ihan oma roolinsa käpy-projektissa. Keräsimme noin 90 käpyä, koitimme etsiä mahdollisimman avonaisia ja kauniita sellaisia. Käpyjen keräily oli oikeastaan kivaa ja jotenkin rentouttavaa puuhaa. Kun saimme kävyt kerättyä oli sulhon vuoro ottaa kävyt haltuunsa. Hän maalasi kävyt kultaisella spraymaalilla. No tietysti maali loppui ikävästi kesken ja noin parikymmentä täytyy vielä maalata.

Joku teistä saattoikin jo arvata mikä virka näillä kävyillä on häissämme :)  Eli kyseessä on paikkakorttipidikkeet. Käpyyn kiinnitetään nimilappu jotenkin näin: 

Käpykuvia googlettaessani löysin myös kuvan söpöistä pastellinvärisistä kävyistä.

Niin romanttista!

Täällä on taas liikututtu! Seuraan erään Monan blogia (ei hääblogi) ja hän kirjoitti blogissaan aivan uskomattoman ihanasta kosinnasta. Suosittelen lukemaan Tämän jutun. Kyllä vaan itku pääsi sitä lukiessa. Upeaa, että suomalaisillakin miehillä riittää mielikuvitusta. Tuntuu, että mielikuvituksellisia kosintoja olen lähinnä nähnyt youtubesta.

Jos teillä on upeita kosintatarinoita, niin kertokaa ihmeessä! :) minun kokemani kosinta ei ole niin ihmeellisen erikoinen, mutta niin kovin paljon rakkautta täynnä <3 

Kuva: We heart it

 

Tunteet pinnassa

Halusin täällä blogissa kertoa teille tämänhetkisistä fiiliksistäni.  Mitä lähemmäs häitä mennään niin sitä enemmän on tunteet pinnassa. Tuntuu että herkistyn jo ihan pienistäkin jutuista ja varsinkin jos katson jotain häähömppäleffaa, niin vetistelyksihän se menee :D Vetistelyn lisäksi myös hymy on herkässä. Nyt kun monilla teistä bloggaajista koittaa pian hääpäivä, niin on ollut ihana seurata viimeisiä järjestelyjä ja paljastuksia kauniista häämekoista. On upeaa miten lähestyvät häät, iloisuus ja jännitys välittyvät postauksista. Jotenkin siitä saa itsekin lisää energiaa, vaikka tämä häiden järjestäminen on ollut ihanaa niin välillä on ollut stressaavaakin. 

Tämän herkistelyn ja iloisuuden lisäksi on ajoittain ilmassa myös jännitystä sekä vähän ahdistusta siitä, että riittääkö aika kaikkeen mitä on vielä tekemättä. Aikamoinen tunteiden sekamelska siis! :) mutta jotenkin niin ainutkertaista ja ihanaa. Itseasiassa tämä ajatusvirtani lähti Alicen postauksesta. Siitä välittyi iloisuus ja kunnon riemu lähestyvistä häistä ja se sai itsenikin ajattelemaan omaa lähestyvää hääpäivää. Kun päivät menevät töissä sekä hääjuttujen parissa, niin sitä ei muista kiireiltään pysähtyä miettimään miten ihanaa aikaa tämä on. Nyt koitan nauttia täysin siemauksin tästä kaikesta häähulinasta ja kodin täyttävistä häätilpehööreistä. Muistakaa te muutkin morsiamet nauttia!



Onnenkyyneleitä :) Kuva: google