Ensi kuussa se on menoa! Matkakuume senkun kasvaa ja jännitys siinä samalla. Matkustaminen on tällä kertaa aivan erilaista kun mukana on vauva. Olemme Livian kanssa matkustaneet Suomessa, mutta nyt on kyseessä neidin ensimmäinen ulkomaanmatka ja eka kerta lentokoneessa. Ajattelin nyt hieman valottaa, mitkä asiat sitten oikein mietityttävät. Viime postauksessa taisinkin mainita, ettei Livia juo enää tuttipullosta. Kyseessä ei siis ole vain kipeänä äksyily, vaan tuttipullo hylättiin jo ennen sairastelua. Luulin, että ensin hylätään tissi ja sitten vasta tuttipullo. Toisaalta parempi näin päin. Eikä siinä mitään, mielelläni kyllä imetän, mutta pullottomuus tuo välillä hieman haastetta arkeen. Välillä kun pitäisi yksinkin päästä jonnekin. Eikä tässä vielä kaikki, sillä ongelma on myös imettämisessä, tarkemmin neidin keskittymisessä. Nykyään hän ei keskity tissittelyyn edes isin läsnäollessa, puhumattakaan mistään julkisesta paikasta. Tähän on koitettu ratkaisuksi näköestettä, mutta nekin ovat liian kiinnostavia neidin mielestä. Niin ja jos Turussa on vilinää ja vilskettä, niin Nykissä sitä ainakin on. Turusta kyllä tietää kaikki hoitohuoneet ja rauhallisimmat paikat, mutta toista se on suurkaupungissa. No eiköhän tämä jotenkin lutviudu. Meillä on nyt aika tarkkaan viisi viikkoa aikaa harjoitella nokkamukista juomista. Toivotaan parasta. Otan mielelläni vastaan vinkkejä ja ideoita ja hyväksi todettuja nokkamukisuosituksia :)
Matkustamisessa ja etenkin pitkällä lennolla on tietysti lukuisia mieltä askarruttavia asioita, kuten esimerkiksi sattuuko vauvan korvat, viihtyykö hän lennolla, miten syöminen luonnistuu, entä vaipanvaihto jne. Nämä ovat sitten taas sellaisia asioita, joihin on hankala vaikuttaa etukäteen. Hoitolaukun hyvällä pakkaamisella säästyy jo varmasti paljolta ja kunhan muistaa neidin soseet. Korvia varten ajattelimme ottaa mukaan puuduttavia korvatippoja ja tietysti supot mukana, mutta muuten ei auta kuin toivoa parasta. Livia on kyllä hyväntuulinen tyttö, eikä itke turhasta, että sen puoleen voisin uskoa hänen viihtyvän lennolla. Muutama lelu sekä tietysti turvapupu on muistettava mukaan lennolle. Lento on onneksi suora ja meillä on varattuna baby basket paikka. Koppa on Livialle hieman ahtaamman puoleinen, sillä sen mittarajat ovat 70cm ja 9kg. Livia jää todennäköisesti pituudeltaan juuri ja juuri alle 70senttiä, joten nukkuminen ei välttämättä kopassa kovin hyvin onnistu, mutta ainakin siinä voi touhuilla ja käyttää muuten apuna, jotta ei pelkästään sylissä tarvitse olla. Turvakaukalon saisi ottaa mukaan koneeseen, mutta koska emme sitä Nykin päässä tarvitse, niin koemme turhaksi raahata sitä mukana.
No entäs sitten lentokentällä toimiminen vauvan kanssa? Hki-Vantaan lenkokentästä löytyi netistä ohjeistukset vauvan kanssa matkustamisesta niin Finnavian sivuilta kuin blogeistakin. Hyvä postaus aiheesta esimerkiksi Hannan blogissa. Me matkustamme Finnairilla, niin olen lähinnä heidän käytäntöjään selvittänyt. Matkarattaita ei Finnairilla voi viedä portille asti, vaan ne on pakattava pussiin tai niille tarkoitettuun lentolaukkuun ja jätettävä ruumaan menevien matkalaukkujen mukana. Meillä on mukana kantoreppu, jossa toivon tytön viihtyvän kentällä ja matkalla muutenkin. Hki-Vantaalla on erikoismatkustajille (liikuntarajoitteiset, vanhukset, raskaanaolevat, sylilasten kanssa matkustavat) tarkoitettu lähtöselvitystiski, on ainakin ennen ollut numerolla 217. Tiskin vieressä on oma turvatarkastus, mikä helpottaa kyllä huomattavasti. Ainakaan pitkää jonottamista ei siis Suomen päässä ole tiedossa. Nykin päässä asia onkin sitten varmasti maahantulotarkastuksessa eri. Hiukan silti laski kyllä jännitystä, kun tietää miten asiat täällä Suomen päässä hoituvat ja matkustaminen pienen lapsen kanssa on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Toisaalta onhan se Kennedyn kenttä niin iso, että varmasti siellä on lapset otettu huomioon, tietysti isolla kentällä onkin sitten ihan omat haasteensa.
Itse kohteessa meillä on oma asunto keittiöllä, joten vauvaruuat hoituvat. Ilman keittiötä en olisi suostunut lähtemäänkään. Lieventää stressiä kun tietää, että omien puurojen ja muiden sapuskoiden teko onnistuu. Livian kaurapuuropussin otamme mukaan, en halua ottaa riskiä, että ällittely jenkkilän puuroja kohtaan alkaa. Tsekkasin jo mistä löytyy lähin whole foodsi, sieltä sitten tuoretta vihannesta ja soseeksi. Luin jostain ettei valmiita vauvojen ruokia ole helppo Nykistä löytää, saas nähdä pitääkö tuo paikkansa.
Tällaisia mietteitä tänään. Seuraavaksi kerronkin mitä lähti tilaukseen Noshilta sekä muita kuulumisia :)
Kuvat: Pinterest
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti