tiistai 28. helmikuuta 2017

Rahan takii

Se olis kuulkaas huomenna paluu sorvin ääreen! Jännittävää. En voinut vastustaa tuota otsikkoa. Kyseistä Tuiskun uutta biisiä on muutamia kertoja tullut kuunneltua ja se sopii tähän tilanteeseen hyvin. Itseasiassa jos totta puhutaan, niin ei tämä töihin paluu nyt niin masentavaa ole, päinvastoin. On kiva päästä tekemään vähän aikuisten juttuja ja jumppaamaan aivoja :D vielä kun löysimme Livialle kivan hoitopaikan, niin ei senkään puolesta ahdista (ainakaan vielä). On kyllä ihan sellainen olo kuin olisi menossa uuteen työpaikkaan, vaikka siis palaan ihan vanhaan työhöni, mistä aikoinani äitiyslomalle jäin. Lähemmäs kahdessa vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon. Pomoni on eri, tiimimme sijainti on eri, työnkuva osittain eri, työkavereista iso osa irtisanottu. 

Onneksi töitä ei ole tarkoitus tehdä koko päivää, vain 4,5t päivässä. Uskon, että juuri noiden lyhyiden työpäivien vuoksi en ole töihin paluuta sen kummemmin stressannut. Stressiä on sitten taas aiheuttanut tuon pienen neidin hoitopaikka -asiat. Hoitopaikan löytäminen oli kyllä aika kiven alla, siihen piti todella nähdä vaivaa ja aikaa. Onneksi asia järjestyi. Livia vaikuttaa näin alkututustumisten perusteella tykästyneen hoitopaikkaansa. Kiva täti ja kaverit. Livia selvästi jo kaipaa enemmän kavereita, niin uskon, että tämä on hänelle ihan hyvä juttu.

Eilen vielä jännitti pääsisinkö lainkaan töihin, sillä meillä on ollut kunnon flunssakierre täällä. Nyt on onneksi kuumekin häipynyt ja vaikka olo ei täysin terve olekaan, niin töihin se on mentävä. Innolla ja hieman jännittyneenä odotan uutta ajanjaksoamme. Toivotaan, että kaikki menee hyvin! 


...Or not

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Gallery wall


Heippa! Tälläkertaa sisustusmietteitä. Sisustaminen on meillä eniten kesken seinien osalta. Tuntuu, että ne on aina sellaiset, mitkä jää ainakin omassa sisustustamisessa viimeiseksi. Oikeastaan ennen meillä ei ole ollut näin selkeää suunnitelmaa siitä, mitä seinille mihinkin laitetaan, mutta tällä kertaa on. Saattaa tähän tietty vaikuttaa sekin, että tässä asunnossa on useampi metri enemmän seinää, kuin entisessä. Olohuoneeseen on suunnitelmissa laittaa yllätys yllätys tauluja. Sohvan yläpuolelle tulee taulukollaasi ja hyvin todennäköisesti mustavalkoisena. Kollaasin teema tulee olemaan matkustaminen. Kokoamme sen meidän maailmanympärimatkan kuvista, sekä kahdesta teemaan sopivasta isosta karttataulusta, mitkä lähtivät eilen tilaukseen. Tilasin New Yorkin sekä Tokion karttataulut Deseniolta. Olin miettinyt näiden julisteiden tilaamista Mapifulista, mutta hinta voitti tällä kertaa. Mapifulissa karttajulisteen voi tehdä mistä tahansa paikasta ja kartan pystyy rajaamaan haluamaansa kohtaan, jolloin ne ovat kaikki uniikkeja, kun taas Deseniolla julisteet ovat valmiita myyntikappaleita.


Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest


Ja kuten näkyy, on Pinterest taas ollut käytössä. Se toimii hyvänä inspiraation lähteenä, niin sisustustamisen kuin monen muunkin asian kohdalla. Pinterestistä löytyi lukematon määrä erilaisia kuvakollaaseja. Haluamme taulujen muodostavan tarkan neliön, todennäköisesti koossa 180x180. Tomi olikin tehnyt vaihtoehtoja, miten taulut asetellaan ja minkä kokoisia ne ovat. Alla suunnitelmakuva ja yksi linssilude. Kuten huomaatte, tauluja olisi kollaasissa aika monta. Nuo isoimmat eli 50x70 ovat mainitsemiani karttajulisteita ja loput ovat niitä matkavalokuvia. Kollaasiin tulevia kuvia ei vielä täysin ole päätetty, mutta niitä on valikoitu omaan kansioonsa. Olimme ajatelleet, että kollaasi toteutettaisiin täysin mustavalkoisesti, mutta se rajaa sitten tiettyjä hienoja kuvia pois. Ei ole järkeä laittaa mitään kaunista maisemakuvaa, jossa pääasia on väreissä esim. Auringonlaskut tai Uuden-Seelannin värikkäät vuoristot. Toisaalta esimerkiksi kaupungit ja jylhät kalliomaisemat näyttävät kauniilta mustavalkoisina. Yksi vaihtoehto olisi se, että kuvissa olisi jokin värillinen yksityiskohta, esim.Golden Gate Bridge värillisenä ja taustat mustavalkoisena. Täytyy kokeilla mihin meidän kuvanmuokkaustaidot riittävät.


torstai 19. tammikuuta 2017

Nainen se on pikkutyttökin


Heipparallaa! Tämä postausaihe juolahti mieleeni kun katselin tuota flikkaa ja hänen touhujaan. Meillä asustaa ihan kirjaimellisesti yksi Neiti, siis äitinsä lisäksi ;) olen viime aikoina paljon pohtinut, miten lapset ominaistavat oman sukupuolisen käyttäytymisenä jo niin pienenä. Miten se vain meneekin niin, että tyttölapsi on kiinnostunut äidin meikkitouhuista ja poikalapsi sitten taas esimerkiksi autoista. Tietysti tästä on poikkeuksia ja lapset ovat erilaisia, sekä kiinnostuksen kohteet vaihtelevat, mutta meillä tyttö on kovasti kiinnostunut juuri tyttöjen jutuista. Jo ihan pienenä Livian lempipuuhaa oli seurata meikkaamista ja hän tietää nyt jo (isiäkin paremmin), mitä meikkiä mihinkin kuuluu käyttää. Kynsilakat ovat nykyään todella pop, niitä on kiva järjestellä ja laittaa meikkipussiin, sekä tietysti päättää,millä kynsilakalla äiti tänään lakkaa. Kerrottakoon, että yleensä pitää käyttää useampaa kuin yhtä lakkaa. Ponnarit ja hiusjutut ovat myös tosi kiva juttu, mutta ei missään nimessä omassa päässä. Sen sijaan hattuja on kiva laittaa päähän ja sitten keimailla peilin edessä, samalla kun äiti kehuu söpöksi. 






Vaatteet kiinnostavat, oli se sitten omat, äidin tai isän, niin päälle ne on saatava. Vaatteiden suhteen pikkuneiti on myös valikoiva, eräänäkin kertana Livia halusi ehdottomasti itse valitsemansa bambi-housut jalkaan, äidin valitsemat yksiväriset housut oli selvästi tylsät. Kengät on myös uusi kiva juttu, ennen niitä inhottiin, mutta nykyään kengät laitetaan innolla jalkaan ja niillä tepasteltaisiin mieluusti myös sisällä, jos äiti vaan antaisi luvan. Käsilaukku olalla kulkeminen on myös niin kivaa, täytyyhän kaikilla pienillä ja isoilla neideillä olla oma käsilaukku tai useampi. Saas nähdä koska koittaa se päivä, kun Livia hakee mekot kaapista ja arjet pyöritään tyllihelmoissa :)